lunedì 6 maggio 2013

Täydellinen Carbonara - La Carbonara Perfetta


Roomalaisesta Carbonarasta on ollut meillä puhetta aiemminkin ja perusreseptikin jo löytyy.
Tämä on (joskus arkisenkin) pastaruoan viikonloppuversio, jonka perheemme chef valmisti kun kovasti toivoin semmosta "täydellistä carbonaraa" jossa pasta olisi tuoretta ja ihanaa, kastike kermaista ja maukasta (ilman tippaakaan kermaa) guanciale rapeaa ja herkullista, sopivasti pecorinoa ja paahdettua mustapippuria. 

Täydellinen Carbonara resepti kahdelle
  • 200 gr di tonnarelli (tai muuta hyvää pastaa) 
  • 50 gr di Guanciale - (possunkaula)pekonia
  • 2-3 mahdollisimman tuoretta (luomu)munan keltuaista
  • n. 75 gr pecorino romano - juustoa 
  • mustapippuria vastarouhittuna ja kevyesti pannussa paahdettuna

Filipon nonnan vanha Abruzzolainen "pastakitara" - taikinalevy painetaan kevyesti kaulimella  kitarankielistä läpi ja näin valmistuvat "spaghetti alla chitarra" jotka tunnetaan myös nimellä tonnarelli

Ensimmäisenä valmistui tietystikin pasta. Jälleen kerran perusreseptillä (1 muna per syöjä ja  100 gr jauhoja per muna) Sen jälkeen kun taikinapallo on vaivattu kimmoisaksi ja sileäksi, jätä se lepäämään kelmutettuna vähintään pariksikymmeneksi minuutiksi jääkaappiin. 
Tämänkertainen pastatyyppi tunnetaan nimellä tonnarelli (myös spaghetti alla chitarra) joka valmistui helposti ensin pastakoneella ja sitten käyttäen Filipon nonnan (=mummon) vanhaa "pastakitaraa."

Il guanciale di maiale
Il Guanciale, on hieman pekonia muistuttava suolaliha possun kaulasta ja/tai poskesta. Sitä ei tarvitse olla valtavaa määrää, koska kyseessä on sen verran maukas osa possua. Minä haluan possunkaula-pekonini ohuina suikaleina, jotka on paahdettu rapeiksi kuivalla pannulla ilman lisättyjä rasvoja. 

Samalla kun guanciale paistui keskilämmöllä rapeaksi, vatkasin kevyesti kulhossa 3 luomu keltuaista ja siihen sekoitettiin joukkoon n. 50 grammaa pieneksi raastettua pecorino romano-juustoa. Kun guanciale on ottanut hieman väriä, nostele se talouspaperille kuivumaan. Jätä 1-2 rkl guancialesta irronnutta rasvaa ja sekoita se hieman jäähtyneenä keltuais-pecorinoseokseen. 


Laita pastavesi kiehumaan, suolaa ja laita pasta kiehumaan. Kuumenna huuhdelta pannu uudestaan ja rouhi siihen reilusti mustapippuria. Paahda pippurirouhe kevyesti, ja lisää sen jälkeen mukaan hieman pastan keitinvettä. Heitä pasta pannuun todella al dentenä ja kypsennä hetken aikaa. Siirrä pannu pois levyltä ja sekoita nopeasti keltuais-pecorinoseos pastan joukkoon, pastan lämpö kypsentää keltuaista tarpeeksi. Sekoita mukaan 2/3 osaa rapeista guanciale-paloista ja jaa lautasille. Ripottele annosten päälle loput guancialesta, raastetusta pecorinosta ja rouhaise päälle hieman mustapippuria. Nauti heti!

La Carbonara perfetta


Täydellisen ihanaa!



4 commenti:

  1. Pastaa, pastaa ja lisää pastaa...se on hyvää kaikissa muodoissa. Ihanaa löytää suomenkilinen blogi, joka inspiroituu oikeasta italialaisesta keittiöstä. Odotan innolla uusia reseptejä :)

    RispondiElimina
  2. Pastahan on ihanaa!
    Kiva että olet löytänyt blogimme, aurinkoiset terkut Roomasta!

    RispondiElimina
  3. Mä en kestä miten ihania ja täydellisiä noi tonnarellit on!!! Näiden herkkujen takia mun oli annettava teille pikku tunnustus (jonka ootte varmaan saanu jo moneen kertaan aiemminkin!), joka löytyy mun blogista. Hyvää viikonloppua!

    RispondiElimina

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...